Cardano – Monipuolinen Lohkoketjualusta ja ADA-kryptovaluutta
Cardano on lohkoketjualusta, joka on suunniteltu käsittelemään transaktioita omalla kryptovaluutallaan, ADA. Sen tavoitteena on luoda ”lohkoketjujen Internet”, ekosysteemi, joka mahdollistaa saumattoman yhteentoimivuuden eri lohkoketjujen välillä.
Mikä on Cardano?
Cardano on lohkoketju, ja ADA on koliko, joka pyörittää Cardano-verkkoa. Tämä on samanlainen suhde kuin etherillä ja Ethereum-lohkoketjulla. Jos Bitcoinia pidetään kryptovaluuttojen ensimmäisenä sukupolvena (Crypto 1.0), Ethereumia toisena (Crypto 2.0), niin Cardanoa voidaan pitää kolmantena sukupolvena (Crypto 3.0), joka pyrkii parantamaan Ethereumissa havaittuja puutteita.
Cardanon perustaja on Charles Hoskinson, joka on myös yksi Ethereumin perustajista. Hoskinsonin ja Ethereumin toisen perustajan Vitalik Buterinin välinen erimielisyys projektin kaupallisuudesta johti Hoskinsonin lähtöön ja Cardanon perustamiseen vuonna 2017. Tavoitteena oli luoda skaalautuvampi, yhteentoimivampi ja kestävämpi lohkoketju.
Cardanon vahvuudet ja tavoitteet
Cardanoa on kutsuttu ”Ethereum-tappajaksi” sen kannattajien toimesta, ja sen jatkuvaa kehitystä tukevat Cardano Foundation ja IOHK-tutkimuslaitos, jotka panostavat resursseihin ja kehitykseen sekä vertaisarviointiin muodollisen kehitysmallin kautta. Yksi suurimmista kritiikeistä Bitcoinia ja muita suosittuja kryptovaluuttoja kohtaan on niiden lohkoketjuverkkojen valtava energiankulutus. Cardano käyttää proof of stake -konsensusmekanismia, joka tarjoaa kestävämmän ja skaalautuvamman vaihtoehdon.
Mikä on ADA?
ADA on Cardano-alustan kryptovaluutta. Se on nimetty 1800-luvun matemaatikon Ada Lovelacen mukaan, joka tunnetaan ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. ADA-tokeneita käytetään maksamaan transaktiomaksuja alustan käytöstä, ja ne toimivat myös palkkiona validoijille proof of stake -järjestelmän ylläpitämisestä.
Miten Cardano toimii?
Lohkoketjuverkossa tarvitaan mekanismi transaktioiden varmistamiseksi, jotta samaa tokeneita ei voida käyttää kahdesti. Hajautetussa järjestelmässä ei ole keskitettyä auktoriteettia, kuten pankkia, hoitamassa tätä tehtävää.
Bitcoinin ja Ethereum 1.0 proof of work -konsensusmekanismeissa louhijat käyttävät tietokoneita ratkaistakseen monimutkaisia matemaattisia yhtälöitä ja lisätäkseen uusia lohkoja lohkoketjuun, saaden kryptovaluuttaa palkkioksi työstään. Tämä prosessi on aikaavievä ja kuluttaa suuria määriä sähköä.
Cardano käyttää staking-menetelmää, jossa verkon osallistujat tallettavat tietyn määrän kryptovaluuttaa saadakseen oikeuden osallistua lohkoketjun toimintaan. Tämän protokollan tarkoituksena on minimoida energiankulutus lohkojen tuotantoprosessin aikana.